Miksi olen taiteilija
Eikö ole yhdentekevää, miksi joku on insinööri, bussin kuljettaja tai taiteilija? Ei ole! Elämänvalintoihimme liittyvä pohdiskelu avaa ainutkertaisen väylän nähdä oman toiminnan ja sen merkityksen suhteessa yhteiskuntaan ja maailmaan. Minulle otsakkeen kysymys on arkipäivää.
Se leijuu tiedostamattomana toimieni taustalla ja nousee esiin heti, kun joudun perustelemaan tekemisiäni tai töitäni itselleni tai muille. Kysymys koskee ennen kaikkea oman maailmankuvani rakentumista, niitä valintoja, joilla yritän kanssaihmisille selittää ja näyttää oman näkemykseni ihmisen olemassaolon paradoksista. Siksi otsake ei ole yhdentekevä, vaan erittäin hankala ja merkittävä pohdinnan paikka.
Tor Nørretranders käsittelee kirjassaan Homo generosus – Seksiä, taidetta ja bisnestä – muun muassa taiteen tekemisen sijoittumista ihmisen biologiseen kehitykseen. Nørretranders esittää ydinajatuksen ”Biologinen kehitys, evoluutio, on muutakin kuin hengissä selviytymistä. Siinä on kyse myös elämyksestä; vastakkainen sukupuoli yritetään saada vakuuttuneeksi siitä, että hänelle on tarjolla jotakin. Ihminen yrittää olla jotakin muille, jotta vaikuttaisi heistä hyvältä. Tuottaisi heille myönteisen elämyksen.”
Nørretranderssille oleellisena osana evoluutioon liittyy myös sukupuolivalinta, jonka yhteydessä hän viittaa Darvinin toiseen pääteokseen Ihmisen polveutuminen ja pariutumisvalinta (The Descent of Man and Relation to Sex). Niinpä Nørretrandersin toinen pääteema kuuluukin seuraavasti:” Sukupuolivalinta on luonnonhistorian luova moottori. Ihmisten järki, luomisvoima ja yhteistyökyky ovat kehittyneet parittelutanssin ja kosiskelun myötä.”
Eli lyhyesti sanottuna; monet taiteeseen liitetyt päämäärät, kuten kauneuteen pyrkiminen, itsensä ilmaiseminen, maailman ymmärtäminen, uuden etsiminen ja ennakkoluuloton toiminta ovat sukupuolivalinnan tulosta. Nørretrandersin ristiriitaiselta vaikuttava väittämä on merkittävä, koska se pyrkii laaja-alaisesti ymmärtämään ihmisen toimintaa suhteessa kulttuuriin ja ympäröivään yhteiskuntaan. Hänen mukaansa ihminen on luova, sosiaalinen, uskalias, yhteistyöhaluinen, epäitsekäs ja avoin, koska se on hankalaa ja näin teemme vaikutuksen vastakkaiseen sukupuoleen.
Varmasti sukupuolivalinta on monien toimiemme perimmäinen vaikuttaja. Sukupuolivalinnasta on kuitenkin vaikeaa saada ainoaa opasta valitsemalleni taiteilijanuralle. Sen verran monisyisenä ja sattumanvaraisena on taiteilijaksi tulemisen polkuni kulkenut.
Kodin perintö - fyysinen ja henkinen - on yksi taustatekijä matkalla taiteilijan uralleni. Arkkitehti-isä, viimeisen päälle estetisoitu koti, ehdoton järjestys sekä henkisten arvojen ja tiedon kaikkivoipaisuuden korostaminen pakottivat minut kapinaan ja monin tavoin rikkomaan kodin perinnön, ensimmäisen piirini. Perinnön tietoinen vastustaminen pakotti eläytymään hetkeen ja luottamaan oman pään sisällönvoimaan. Se ohjasi pois järjestyksen maailmasta kohti vapauttavaa kaaosta, etsimisen ainutkertaista löytöretkeä.
Toinen esimerkki polun etsinnässä liittyy näkökulman valintaan. Arkkitehtiosaston pääsykokeissa en ylittänyt kynnystä puutteellisen piirustustaidon takia. Taidekoulujen testeissä olin yksi harvoista valituista hyvän piirustustaidon johdosta eli maailman näkeminen on aina riippuvainen havaitsijan näkökulmasta.
Miksi sitten olen taiteilija? Mitä enemmän pengon historiaani, sitä enemmän olen taipuvainen selittämään asiaa evoluutiolla. Kehitykseeni on vaikuttanut geeniperimä, joka on ohjannut elämänvalinnoissa painottamaan eläytymistä, vapautta ja luottamista olemassaolon ainutkertaiseen hetkeen. Se on kehityshistoriani kuluessa alkanut vaikuttaa perustavanlaatuisesti kaikkeen toimintaani yhteisön jäsenenä.
En halua olla tekijä, jonka tietoisena päämääränä on luoda itsestään ja työstään historiallisesti ainutkertainen elämänkaari, joka kulkee loogista ja ymmärrettävää rataansa alusta loppuun saakka muodostaen taiteellisen kehityskaaren, ehyen kokonaisuuden. Toisin sanoen toistaa oppimaansa hyväksi arvosteltua tekemisen kaavaa elämänsä läpi. Minulle taide on epäjohdonmukaista poukkoilua, epävarmuutta ja tietoista riskinottamista ja kokeilua. Nørretrandersia lainaten ”Ihminen osoittaa arvonsa tekemällä asioista vaikeita.”
Espoosa 26.2.2011 Markku Hakuri